perjantai 18. joulukuuta 2015

200vrk + pikkujouluiluja!


En nyt ole ennättänyt valoisalla tallille mutta lähipäivinä pitää tietty mahakuvaakin päivittää, sillä tänään tuli 200vrk kasaan, voi että! pian se jo syntyy :)

 
Ennen kesää kuitenkin vielä tulee joulu, jo ensi viikolla! vähän joulukiireitä on, mutta pian saa pari vapaata ja ihan rauhassa vain olla ja syödä hyvää ruokaa :) Lauraki oli jo varannut tytöille jouluksi herkkukivet, saavat nekin vähän extra herkkuja siis jouluna maistella.
 
Tänään Ula toimitti poron roolia pikkujouluissa perinteiseen tapaan, mutta myös Allu pääsi mukaan! nimittäin toimitti talutusratsun virkaa, sen kävelyreitti meni myös "tulien läpi" koivukujaa, ja hienosti menikin, on se fiksu!
 
Nyt on vähän joulumaastoa ja maneesia suunniteltu joulu"lomalle", innolla ootankin että pääsen vähän kanssa näkemään taas kunnolla liikkeessä! Fanni oli eilen mennyt pellolla (varmaan kuukauden tauon jälkeen) ja kehui että kovin paljon eteepäin olisi mennyt ja oli tosi nätisti mennyt, mutta nyt ensin vielä vähän huilataan ja nautitaan rauhallisesta joulusta :) 
 
Ulakin oli eilen pellolla ollut, leikki kuulemma villihevosta ja oliko kerran pukittanutkin ;) hih!
 
Mukavaa joulun odotusta kaikille!



sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Mukavaa itsenäysyyspäivää!

 
Tänään olimme viettämässä itsenäisyyspäivää perinteisessä suomalaisessa talvisäässä, suomalaisilla hepoilla suomalaisessa metsissä :)
 
 
Veera kirjoitti hauskan jutunkin jonka tähänkin liitän;
 
On joulukuinen pakkas ilta. Tähtitaivas loistaa kirkkaana saaden paksun hangen kimaltamaan miljoonien timanttien lailla. Talliin on laskeutunut hiljaisuus, silkkinen turpa poimii heinänkorsia pilttuun nurkasta.
Hevonen pohtii, miten onkaan nähnyt kaikenlaista, vasta edellisenä talvena se oli vetänyt kuuden hevosen valjakossa suuria ja painavia tykkejä rintamalla.
Hyvä sillä oli sodassakin olla, pakkasöinä sitä jaloiteltiin ettei kylmä purisi paksun karvan läpi ja päivän viimeiset leipäkannikat annettiin palkaksi korvaamattomasta työstä.
 
Ystäviä siellä menetti, sekä hevosia että ihmisiä. Kuitenkin hevonen oli onnellinen ja ylpeä, kun pystyi olemaan hyödyksi.
Ajatus katkeaa ulkona kuuluviin askeliin, suuri pää nousee karsinan oven yli korvat tiukasti ääntä kohti. Tallinovi aukeaa ja vanha mies astuu sisäään, se tervehtii hevosta hiljaa ja ojentaa tälle porkkanan, samalla kuiskaten; "Kiitos ystävä, kaikesta mitä olet suomalaisten hyväksi tehnyt. Suomenhevosen askelissa kajahtaa vapaa isänmaa".
Meidän tallin suomenhevoset ei ihan sotaveteraaneja ole, mutta niinkuin jokaisesta jokaisesta rotunsa edustajasta, myös niistä löytyy sitä suomalaista sisua!
 
Viime vuonna otettiin vastaavanlainen kuva, päivitettiin taas vuodella ;)