torstai 23. lokakuuta 2014

Voihan pakkanen

 
Näin se talvi vaan tulee lujaa vauhtia ja kentällä ei taas voi aatella muuta kuin käyntiä, viime viikko olikin kovin kiireistä, työni lisäksi hoidin myös Ninan kanssa eläinpihan, mm. vapaapäivät olikin reilu 14h päivät tallilla ;) vapaalta se silti kyllä tuntui, vaikka aika raskaat päivät olikin kun syyslomalaisille oli tarjolla vaikka mitä puuhaa, normituntien lisäksi mm. maastoja, estetunteja ja ajokursseja), eli touhua aamusta iltaan riitti hyvin :D onneks sää oli vähän viileä mutta aurinkoinen, oikeastaan koko viikon oli hyvä säää ja kenttäki vielä pysyi kivana ku ei ollut kuin yöllä vähän pakkasia.. nyt sitten onkin ihan erijuttu ollut tämän viikon :( no, huomenna kai alkaa plussakelit taas hetkeksi :) :) ainoa harmi tässä nyt sitten  kun Allunen on jonkun flunssan kehittänyt itelleen, kaikki jalat oli tänää turvonneet ja räkääki sillä kai vähän tulee, syö kyllä hyvin. Nyt saa sitten ihan rauhassa ainakin viikon lepäillä, katsellaan huomenna minkälainen on, jos vielä turvonneita jalkoja, kuumetta tms. ni saa lepäillä pidempääkin.. harmi, just ku oisi vielä ensi viikon voinut liikuttaa ja hyvää vauhtii oltiin päästy. Allusta on tässä kuoriutunut oikein reipas ja tuntuu että joka kerta vain menee paremmin ja paremmin. Lomalle se olikin tarkoitus laittaa pakkasten tullen mutta aloittakoon jo nytten nii saa rauhassa parantua.
 
 
 
Ula on ainakin toistaiseksi säästynyt flunssalta ja pääsikin mm. ajokurssille mukaan, kyllä se tykkäskin työntää kärryjä pitkästä aikaa :)
Ula on päässyt myös kenttätyöskentelyn lisäksi vähän maastoilemaan ja peltoilemaan, hyppäämäänkiin viikko sitten Jossun kanssa, näppärästi lenteli esteiden yli.

 
Tottakai Allukin jatkanut harjoittelua että pääsisi joku kaunis päivä kärryttelemään myöskin, mikäs suomenheppa sellanen joka ei sitä osaa ;)
Olin itseasiassa aatellutkin jo että laittaisi piankin kärryt perään, Allu on kuitenkin niin kivasti kaiken uuden ottanut että tuskin olisi mitään slaagia saanut, nyt saa kuitenkin hetken oottaa jos meinaa kauankin sairastaa.


 
 
 
Mä olen niin iloinen kun näistä tuli näin hyvät kaverit, viettää melki koko aja kaksistaan aikaa ja Ula hyväksyy Allun ihan täysin, aivan ihana kaksikko! Tulee ne muidenkin pihattolaisten kanssa toimeen, mutta tommoset paita ja peppu ne on kyllä ;)
 
Eipä tässä sitten kai muuta, kauhean innoissani olen mutta mistä ? selviää hiukan myöhemmin... ;)

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti